Ihoanalyysi ja ihotyypit

Ihoanalyysi 

Ihoanalyysi on tärkein työvaihe, jotta iholle osattaisiin valita oikeat hoitotuotteet ja-menetelmät. 

Ihon kosteuspitoisuutta analysoidaan katsomalla, onko iholla merkkejä hilseilystä, kuihtuneisuudesta tai rypyistä. Tunnustelemalla tuntuuko iho veltolta, tyhjältä tai karhealta. 

Talin eritystä tutkitaan katsomalla esiintyykö ihossa kiiltoa, komedoja, tukkeumia, papuloita tai pusteleita. Ihoa voidaan tutkia tarvittaessa painelemalla sitä eri kohdista silkkipaperilla tai lasilevyllä, ja tarkistamalla, jääkö siihen rasvaisuutta. 

Ihon rakennetta tutkittaessa arvioidaan sen paksuutta. Tunnustellaan, miltä ihon pinta tuntuu, katsotaan huokosten kokoa ja ihon väriä.  

Huokosten kokoa määriteltäessä tutkitaan niiden havaittavuutta. Ovatko huokoset pienet, normaalit vai suurehkot.  

Ihon verenkiertoa tutkitaan katsomalla, löytyykö ihosta punoitusta, kirjavuutta tai kalpeutta. Ihoa voi tutkia painelemalla ihoa sormen ja spaattelin avulla poskien ja rinnan alueelta.  

Ihon väriä tutkitaan katsomalla, onko iho vaalea, oliivin, kellertävän tai harmahtavan sävyinen.  

Ihon kiinteyttä ja kimmoisuutta tutkittaessa kiinnitetään huomiota ihon lihasjänteyteen ja nestejännitteeseen. Lihasjänteyttä tutkitaan puristamalla kudosta kevyesti ja kohottamalla sitä poskien ja kaulan alueelta. Lisäksi katsotaan, löytyykö iholta ryppyjä. Jos iho tuntuu kiinteältä, lihasjänteys on hyvä. Jos iho on veltostunut, lihasjänteys on alentunut.  

Nestejännitettä tutkitaan puristamalla sormien väliin kevyesti ylä ja alaluomen ihoa. Seurataan kuinka nopeasti iho palautuu normaaliksi. Iho tutkitaan myös katsomalla löytyykö siitä pieniä ryppyjä, velton tai tyhjän tuntuista ihoa, mikä tarkoittaa että nestejännitys on alentunut. 

Ihon herkkyysreaktioita tutkitaan dermografia-testin avulla. Iholle vedetään tylpällä esineellä (spaatteli) rintakehän yläosaan ja seurataan miten iho reagoi. Normaalisti alueelle tulee punainen jälki, jos viiva on esinettä leveämpi reagoi iho herkemmin.  

Ihotyypit 

Normaali iho:  

Normaalissa ihossa kaikki toiminnot ovat tasapainossa. Iho on terve ja kaunis, joka on suhteellisen harvinainen nuorilla ja aikuisilla. Noin 10 % ihmisistä on lapsuuden jälkeen normaali iho, vaikka se lapsena on tavallinen ihotyyppi.  Ihossa ei ole epäpuhtauksia, mutta joitakin komedoja sallitaan. Jos yksi pieni alue, esim. Nenä on rasvainen, aloitetaan määrittely valtatyypillä esim. Normaali iho, jossa nenässä rasvaisuutta. 

Kuiva iho:  

Kuivassa ihossa joko rasva- tai kosteuspitoisuus on alentunut tai molemmat voivat olla alentuneet. Nuorena ja hoidettuna iho on kaunis, mutta se rypistyy helposti ja syntyy erityisesti pintaryppyjä. Silmien ympäristö, posket ja kaula ovat kuivimpia alueita. Kun puhutaan ihon kuivuudesta, on silloin kysymys nimenomaan sarveissolukerroksen kuivuudesta ja sen lipidikerroksen rakenteen muuttumisesta.  

Talineritys on normaalia, iholla on taipumus kuivaan hilseilyyn ja karheuteen, ihoa kiristää helposti, mikroryppyjä, vanhemmiten iho on nahistuneen tuntuinen, tyhjä ja veltto.  

Rakenteeltaan iho on ohut, huokoset ovat pienet, tuskin nähtävissä. Ihon väri on tavallisesti hyvä, joissain tapauksissa kalpea, helposti punakka, ärtyy helposti.  

Verenkierto on vanhemmilla heikentynyt (yli 70v) 

Iholla voi esiintyä miliumeja, teleangiektasiaa, couperosaa, herkkyysreaktioita. Epäpuhtauksia ei juuri ole.  

Rasvainen iho:  

Rasvaisessa ihossa talirauhaset toimivat liikaa ja talin laatu on kemiallisesti muuttunut. Siinä on enemmän tyydyttyneitä rasvahappoja ja kolesterolia. Näillä alueilla talirauhasten koko on suuri. 

Ihon kosteuspitoisuus on joko normaali, liiallinen (iho on nihkeä) tai alentunut (iho on pinnalta kuiva). Iho näyttää yleensä normaalia paksummalta. Huokoset ovat normaalia suuremmat, suurehkot, suuret tai laajentuneet. Huokosten aukot ovat selvästi nähtävissä, ja reunat ovat koholla. Ihon väri on kellertävä tai harmahtava. Ihossa ei ole läpikuultavuutta. Verenkierto on normaali, iän mukainen. Verisuonisto ei vain näy, koska päällä on runsas kerros talia ja kuolleiden pintasolujen jätteitä. Joskus pintaverisuonisto näkyy.  

Iholla on epäpuhtauksia: komedot, tukkeumat, papulat ja pustulat. 

Sekaiho  

Sekaiho on yleisin ihotyyppi Suomessa. Syitä on perinnöllisyys, ilmasto, ravinto (?).  

Sekaihossa T-alue on yleensä rasvainen, ja siinä talineritys on lisääntynyt. Helposti ärtyvä, esiintyy komedoita, tukkeumia, papuloita ja pustuloita. Huokoset ovat laajentuneet tai suurentuneet tällä alueella. Rakenne on normaali, paksumpi tai paksu.  

Posket ovat normaalia aluetta. Talineritys on normaalia, rakenne on normaali, huokoset ovat normaalit/pienet, kosteuspitoisuus on normaali, väri on hyvä, ei ole yleensä ärtyvä. Ei esiinny epäpuhtauksia. 

Posket ovat kuivat. Talineritys on alentunut, rakenne on ohut, huokoset ovat pienet, kosteuspitoisuus on alentunut, väri yleensä hyvä, yleensä ärtyvä alue, esiintyy miliumeja, couperosaa, teleangiektasiaa.